Friday 26 March 2010

isoäidit ja vähän höpinöitä

On helppo kuvitella, että saa jotain aikaan, kun postaa tänne näitä linkkejä. Varsinkin kun viime päivinä maahanmuuttoon liittyviä artikkeleita on ollut nettilehdissä miltei joka päivä, parhaina useimpia. Nyt kuohutaan sekä puolesta että vastaan. Hyvä, että ainakin puhutaan. Ja puhutaan siitä, saako puhua.

Oikeastaan en tietenkään tee paljon mitään muuta, kuin postaan linkit tänne "muistiin" ja lukaisen jutut pikaisesti läpi. Muutamana päivänä olen istunut auringonpaisteisessa puistossa lukemassa kirjaa Filippiineistä - olen oppinut mm. paljon Filippiinien maanviljelystä, vaikka se ei oikeastaan mitenkään minun graduuni liitykään. Yhtenä päivänä kulutin noin varttitunnin tuijotellen suurikokoista ritariperhosta, joka istahti kengänkärjelleni. Tehokasta.

Olen syyskuusta asti sanonut jokaiselle kysyjälle, että aion aloittaa gradun kirjoittamisen täällä Ranskassa. No, onhan tässä vielä neljä kuukautta aikaa. Ostin jo sen muistikirjankin, johon voisin alkaa tehdä muistiinpanoja. En tosin ole vielä uskaltanut kirjoittaa siihen sitä ensimmäistä taikasanaa: "gradu". Jotenkin kuvittelen mielessäni, että reilun puolen vuoden päästä työ on tehty ja maisteri-urakka paketissa, mutta se tietysti tarkoittaa sitä, että pitäisi tehdä jotain muutakin kuin haaveilla. Niin kuin vaikka istua alas ja kirjoittaa. Sen lisäksi, että Suomeen palattua täytyy suorittaa muutamat vielä rästissä olevat tentit pois alta sekä mennä kokopäivätöihin, että saa vuokran maksettua kun opintotukikin loppuu kolmen kuukauden päästä...

Jos olisin oikein aktiivinen, voisin koettaa hyödyntää tätä tilannetta vähän paremmin. Sitä, että minulla on nyt helppo pääsy ranskalaisiin maahanmuuttotietokantoihin, jotka ovat huomattavasti laajempia kuin suomalaiset. Se oli tarkoituksenikin - tai niin ainakin kirjoitin siihen vaihtohakemukseen. Monet ranskalaisista ja ulkomaalaisistakin opiskelukavereistani ovat myös maahanmuuttosuuntautuneita. Olen varma, että jos vain uskaltaisin kysyä, saisin varmasti lukea heidän lopputöitään tai ainakin kuulla, miten he teemaa lähestyvät.

Joskus voisi vain kuunnella ihan ketä tahansa. Kun kohtaa päivittäin kymmenistä eri maista tulleita ihmisiä, on varma että maahanmuuttokeskusteluun löytyisi monta erilaista äänt. Tänään syntymäpäiväjuhlissa ajauduin maahanmuuttokeskusteluun yhden israelilaisen ja yhden itävaltalaisen naapurin kanssa. Keskustelu lähti liikkeelle, kun israelilaispoika kysyi, että eikö teillä ole Suomessa elämä aika tylsää, kun teillä ei ole mitään sotiakaan eikä muita isoja ongelmia. Niin... Vastasin, että jos niitä ongelmia ei olisi, ei minun koko alaani olisi olemassakaan. Mittakaava on toki vähän eri ja ehkä se on joskus niin, että hyvinvoivissa maissa keksitään uusia ongelmia niiden selvitettyjen tilalle. Ehkä maahanmuuttokeskustelukin on siksi niin hankalaa.

Mutta kyllä kai tästä vielä edistytään:

Isoäitien käännytys keskeytetty

is.fi 25.3.2010

Isoäitien käännytystä viivytetään


hs.fi 25.3.2010